Julkisten hankintojen sääntelyn muutos – mahdollisuus Kainuulle?

Julkisten hankintojen sääntely on muuttumassa syksyllä 2025 hallitusohjelman mukaisesti. Uudistus tuo merkittäviä muutoksia sidosyksikkösääntelyyn. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen omia yhtiöitä voidaan käyttää vain, jos niissä on vähintään 10 % omistusosuus. Samalla hyvinvointialueille tulee velvollisuus kilpailuttaa hankinnat avoimesti, erityisesti tilanteissa, joissa markkinoilla on useita palveluntuottajia.

Kainuun hyvinvointialueella on muutoksessa suuri vastuu, mutta myös mahdollisuus. Hyvinvointialue ei ole vain palveluiden järjestäjä. Se on keskeinen toimija alueen elinvoiman kehittymisessä. Hyvinvointialueen hankinnat ovat n. 40 % sen budjetista.

Edistämällä kainuulaisten yritysten osallistumista hankintoihin avoimen ja syrjimättömän kilpailun keinoin voidaan samalla tukea aluetalouden kehitystä, työllisyyttä ja palvelujen saavutettavuutta. Vaikka hankintoja ei voida alueellisesti keskittää, on tärkeää tunnistaa ja hyödyntää alueellista tarjoajapotentiaalia sekä kehittää markkinoita osana hankintojen strategista suunnittelua.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi 5.6.2025 tiedotteen, jossa esiteltiin selvityksen tuloksia säästöpotentiaalista, joita julkisten hankintojen lisäämisellä voi saavuttaa. Tulosten perusteella yhden lisätarjouksen saaminen yhden tarjoajan hankintoihin säästäisi veronmaksajien varoja keskimäärin 10 % hankinnan arvosta. Tiedotteessa todetaan, että keskustelemalla tarjoajien kanssa ennen kilpailutuksen järjestämistä hankintayksikkö voi lisätä yritysten tietoisuutta hankinnasta. Keskusteluilla hankintayksikkö varmistaa, ettei kilpailutukseen lisätä tarpeettomia kriteerejä, jotka vähentävät tarjoajien määrää.

Edellisiin nostoihin viitaten, haluamme nostaa muutamia näkökulmia tulevalle strategiakaudelle Kainuun hyvinvointialueella:

• Tietoisuus oman tuotannon kustannuksista mahdollistaa vertailun markkinatoimijoihin, jolloin voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä tuottamisen tavoista.
• Hyvinvointialueen roolia on selkeytettävä palvelujen järjestäjänä ja tuottajana sekä määriteltävä, milloin palvelut ostetaan ja milloin ne tuotetaan itse.
• Kainuun yrityksissä on osaamista, jota hyödyntää palvelujen tuottamisessa. Palvelusetelitoiminnan laajentaminen on yksi keino hyödyntää paikallista osaamista.
• Hankintojen vaatimukset tulee määritellä niin, että kaikki yritykset voivat tasapuolisesti osallistua kilpailutuksiin.
• Yhteiset hankinnat pohjoisen yhteistyöalueen kanssa lisäävät hankintojen vaikuttavuutta ja säästöpotentiaalia sekä varmistavat vaativissa hankinnoissa riittävän osaamisen ja resursoinnin.

Keskeinen kehitystoimi mielestämme on vuoropuhelun lisääminen. Yritysten ja hyvinvointialueen välinen keskusteluyhteys on avain onnistuneisiin hankintoihin. Säännöllinen yhteistyöfoorumi tuo toimintaan läpinäkyvyyttä. Se mahdollistaa laadukkaan valmistelun sekä auttaa yrityksiä valmistautumaan tuleviin kilpailutuksiin. Samalla hyvinvointialue saa arvokasta tietoa markkinoiden kehityksestä ja kainuulaisesta osaamispotentiaalista.

Hyvinvointialue on enemmän kuin palveluiden tilaaja – se on strateginen vaikuttaja, joka voi valinnoillaan rakentaa kestävää ja elinvoimaista Kainuuta. Hankinnat eivät ole pelkkä hallinnollinen rutiini, vaan yksi tehokkaimmista välineistä vaikuttaa siihen, millaisessa Kainuussa elämme huomenna.

Kari Hyvönen ja Kainuun kokoomuksen aluevaltuustoryhmä