Kainuun hyvinvointialueen itsenäisyys turvataan päätöksillä, ei puheilla
Kainuun hyvinvointialueen itsenäisyyden säilyttäminen on ollut kaikkien poliittisten ryhmien yhteinen tavoite. Olemmeko valmiita tekemään myös ne päätökset, joita itsenäisyyden turvaaminen edellyttää?
Aluevaltuuston 12.10.2026 kokous vahvisti aiemman huoleni poliittisesta päätöksentekokyvystämme. Päätöksillä hyväksymme talouden tasapainottamisen tavoitteita, mutta yksittäisten sopeutustoimien toimeenpano osoittautuu kerta toisensa jälkeen vaikeaksi. Tavoitteiden ja päätösten välille syntyy ristiriita.
Talouden luvut eivät jätä tulkinnanvaraa. Vuoden 2026 lopussa Kainuun hyvinvointialueella ennakoidaan olevan 19 miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Talouden tasapainottaminen edellyttää tulevina vuosina siis merkittäviä ylijäämiä ja pysyviä rakenteellisia säästöjä. Jokainen toteutumatta jäävä sopeutustoimi kasvattaa painetta löytää ratkaisut muualta.
Aluevaltuusto palautti Sotkamon arviointi- ja kuntoutusyksikön lakkauttamisen uudelleen valmisteltavaksi. Päätöksestä puuttui valitettavasti valmistelun sitova aikataulu. Aluevaltuusto päätti myöshakea Valtionvarainministeriöltä lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun. Lisäajan saaminen vuoteen 2029 on epävarmaa. Meidän on kyettävä osoittamaan uskottava ja toimeenpantava talouden tasapainottamisohjelma, koska riski valtion ennakoivan talousohjauksen kiristymisestä kasvaa. Myös arviointimenettely voi tulla ajankohtaiseksi.
Kainuun hyvinvointialueen itsenäisyys turvataan osoittamalla, että kykenemme itse johtamaan talouttamme ja uudistamaan palveluitamme.
Olemme Kokoomuksessa korostaneet johdonmukaisesti vastuullista taloudenhoitoa. Talouden tasapainottaminen ei ole itseisarvo, vaan edellytys kainuulaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen turvaamiseksi. Tämä edellyttää toiminnan uudistamista, vaikuttavuuden parantamista ja rohkeutta tehdä myös vaikeita rakenteellisia ratkaisuja.
Eduskuntavaalien lähestyessä poliittisen vastuun merkitys korostuu. Paikallisten palveluiden puolustaminen on ymmärrettävää, mutta päätöksenteossa on tunnistettava henkilökohtaisten poliittisten tavoitteiden ja yhteisen edun mahdollinen ristiriita. Tämä koskee meitä kaikkia puolueesta riippumatta.
Vaikeiden päätösten tekeminen edellyttää myös avointa poliittista valmistelua. Yhteinen tahtotila ei synny vasta valtuustosalissa, vaan riittävän varhaisesta vuoropuhelusta, yhteisestä tilannekuvasta ja vaihtoehtojen vaikutusten avoimesta arvioinnista. Poliittisten ryhmien on voitava osallistua ratkaisujen valmisteluun ajoissa, jotta sitoutuminen ulottuu tavoitteista myös niiden toimeenpanoon.
Jos kaikki poliittiset ryhmät haluavat säilyttää Kainuun hyvinvointialueen itsenäisenä, mitä konkreettisia taloudellisia päätöksiä olemme valmiita tekemään tämän tavoitteen toteuttamiseksi?
Kainuun tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa ei ole se, kuka onnistuu puolustamaan näkyvimmin yksittäistä palvelupistettä. Ratkaisevaa on, kykeneekö aluevaltuusto yhdessä kantamaan vastuun koko palvelujärjestelmän tulevaisuudesta. Meidän on käytettävä meille annettua päätösvaltaa silloin, kun se on vielä omissa käsissämme. Jos emme kykene itse tekemään välttämättömiä ratkaisuja, on todennäköistä, että tulevaisuudessa niiden reunaehdot määritellään puolestamme.
Kari Hyvönen
Kainuun Kokoomuksen aluevaltuutettu